Eilen illalla todistettiin
huippujännittävää Olympiagolfin neljättä finaalipäivää,
jossa kultamitalitaisto käytiin erittäin tiukkana ruotsalaisen Henrik Stensonin ja britti Justin Rosen
välillä. Kilpailu oli niin kutkuttavan jännittävä, että hyvä
etten pudonnut sohvalta kilpailua seuratessa. Tsemppasin ruotsalaista
Stensonia, jonka kohdalla peli ratkesi viimeisellä väylällä
lähipelissä, kun chippi griinille jäi hieman liian lyhyeksi ja sen vuoksi puttimatka kohtalokkaan pitkäksi. Justin Rose puolestaan chippasi oman
pallonsa helpomman puttimatkan päähän. Stensonin pitkä putti ei
mennyt sisään, mutta Rosen meni. Finaali käytiin hyvin tasaisena
aina viimeiseen väylään asti, joten kisa piti tiukasti otteessaan
aina viimeiseen väylään asti.
Olympiagolfin katsominen on ollut
hauskaa, sillä kilpailijoiden tunteisiin on pystynyt samaistumaan vahvasti. Huippugolfarit käyvät läpi tismalleen samoja haasteita kuin itse
kotikentällä, mutta eri mittakaavassa. Huipullakin mahtuu kierrokselle bogeja ja tuplabogeja. Usealla pelaajalla
meni finaalissa lyhyet tai pidemmät putit vain millimetrejä ohi reiästä ja
pallot saattoivat lipua yllättävänkin kauas lipusta. Voimankäyttö
putatessa ei ole aina parhaimmillakaan pelaajilla hallussa. Pallon
lipuessa vain millin reiästä ohi näki pelaajan harmistuksen
ilmeistä ja eleistä ja jollakin lensi jopa putteri griinille, kun
ärsytys kasvoi niin suureksi. Ei kaikki golfarit ole hillittyjä
viilipyttyjä, edes olympialaisissa. Peli kuohuttaa tunteita ja
finaali käydäänkin lähinnä pään sisällä. Sekä Stensonilla
että Rosella avaukset kaarsivat viimeisellä väylällä vinoon
yleisön sekaan. Mikko Ilonen kärsi finaalikierroksella vasemmalle
menevistä avauksista. Australian Marcus Fraser johti kilpailua
kahden ensimmäisen kierroksen jälkeen, mutta kolmannella
kierroksella putosi reilusti kärjestä. Viimeisellä kierroksella,
kun pahin paine oli poissa nousi Fraser taas ja sijoittui lopulta
5:neksi. Osa pelaajista kävi vielä viime hetkillä tiiboksissa
vaihtamassa mailan. Epävarmuutta ja varmistelua. Tuttuja juttuja myös
itselle kentällä.
Odotan kovasti tällä viikolla naisten
Olympiagolffia ja tsemppaan Suomen naisgolfareita Noora Tammista ja
Ursula Wikströmiä. Seuraan myös mielenkiinnolla Ruotsin Anna
Nordqvistia ja Pernilla Lindbergiä. Sekä tietenkin maailman
huipulla olevaa nuorta Lydia Ko:ta, josta kaikki tällä hetkellä
puhuvat. Ja Jenkkien Lexi Thompsonia ja Stacy Lewistä. Harmi, kun Michelle Wie ei vielä päässyt mukaan kisoihin. Joka tapauksessa
naisgolfareiden kärki on paikalla ja kisoista tulee
mielenkiintoiset. Samalla pitää tällä viikolla valmistautua
henkisesti omiin kisoihin, jotka ovat lauantaina Naantalissa.
Olisi ollut hienoa nähdä lempipelaajani Michelle Wie Olympialaisissa, toivottavasti viimeistään Tokyossa!
Hyviä hetkiä kaikille Olympiagolfin
parissa kotona ja kentällä!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti