HARJOITUSKENTTIEN KAUTTA EKALLE KIERROKSELLE

Green Card oli hallussa ja piti olla valmiudet pelikentille. Päätin pelata kuitenkin vielä pariin otteeseen harjoitus-"ysejä" Lövkullassa Espoossa ennen kuin uskaltauduin kentälle. Lövkullan harjoituskentälle pääsee ilman Green Cardia ja väylät olivat hieman lyhyempiä mitä normaalikentillä. Suurin osa väylistä on par 3:sia.

Suosittelen muillekin aloittelijoille käymään harjoituskentillä ottamassa tuntumaa ja fiilistä millaista on pelata. Selvisin väylistä jokseenkin kunnialla, joten olin valmis menemään oikealle kentälle. Onneksi mukanani oli avopuolisoni eli golfmentorini, jolla oli hyvin säännöt ja etiketti hallussa. Tuntuu, että pääsin lajiin paremmin sisälle jo pelanneen seurassa. Jos aloittaa ystävänsä kanssa golfin niin suosittelen pyytämään alussa jonkun kokeneemman mukaan, jotta pääsee hyvin sisälle ja aloittaminen on miellyttävämpäää. 18-kierrosta on pitkä aika pelata alussa, jos ei ole hajua mitä on tekemässä.

Kesäkuussa pääsin viimein "oikealle" kentälle . Pelasimme Nevaksessa Sipoossa Kettu-9:n.Nevas Golfissa on kolme 9-reikäistä kenttää, joita he yhdistelevät vuorotellen joko 18-reikäiseksi ja puolikkaaksi. Näin vaihtelee kentän pelattavuus. Kirjoitan jossain vaiheessa enemmän Nevaksesta, sillä ensimmäinen golfkesäni on kulunut siellä pääsääntöisesti.

Saimme pelata kahdestaan, joten ei onneksi tullut extrajännitystä tuntemattomista. Avasin ensimmäisen väylän rauta 5:lla ja pallo lensi niin hyvin ja kauniisti noin 110m juuri sinne minne sen piti. Fiilis oli sanoin kuvaamattoman hieno! Selvisin puolikkaan kentän ilman suurempia nöyryytyksiä vaikka lyöntejä kertyikin yli 70. Lyönnit lähtivät suoraan ja pysyin väylällä. Etenin siis pelissä! "Oikea"kenttä tuntui hyvin erilaiselta kuin Lövkullan harjoituskenttä. Väylät olivat erittäin siistit ja tunnelma kentällä oli arvokas. Luonto tarjosi upeat puitteet väylille. Golfintoni ei ainakaan laskenut ensimmäisen kierroksen myötä. Tätä lisää!

PARI SANAA BLOGISTA

Kuten huomaatte, kirjoitan takautuvasti blogini ensimmäiset postaukset. Sain idean blogin perustamiseen heinäkuun lopussa kun olin erittäin turhautunut hitaasta kehityksestä, mutta samaan aikaan oli kova into pelata. Päätin, että alan purkaa tuntojani blogiin.

Blogissa on tarkoitus käydä läpi lajin opettelun lisäksi erilaisia kenttiä, havaintoja golfympäristöstä, tekniikkaa, varusteita ja kaikkea pelaamiseen liittyvää.

VÄLINEURHEILUA?

Minulla ei ollut mitään varusteita suoritettuani green card -kurssin ja hieman tuskastutti katsoa välineiden hintoja kaupoissa. 

Päätin aloittaa käytetyistä varusteista, sillä  olin edelleen hieman epävarma lajivalinnastani. Sattumalta löysin Facebookin kaupunkikierrätysryhmän kautta täydelliset Adidaksen vedenpitävät golf-kengät, jotka loistivat hohdokkaana uutuuttaan. Ne olivat olleet omistajansa jaloissa kerran. Sitten oli into lopahtanut. Golf tosiaan vaatii rautaisia hermoja alussa. Kaupan päälle tämä ystävällinen myyjä antoi vielä rautamailat, joilla olen ensimmäisen kesäni pääsääntöisesti pelannut. Mailat ovat ikivanhat, aika kapeat päästä olevat Palmerit. Sellaista merkkiä ei taida enää ollakaan. Vintage-mailat siis! Otin ne tyytyväisenä vastaan ja päätin, että pakko se on oppia lyömään niillä vaikka eivät varmasti helpoimmasta päästä ollutkaan. Lyönti osuu paremmin pallon alle, jos mailan lapa on paksumpi ja painavampi. Tämä olisi ollut minulle suuri apu tänä kesänä.

Pegon lahjakortilla kävin ostamassa hanskan, palloja ja pyyhehupun bägiin. Bägin löysin aiemmin jo Löfkullan demo-päiviltä poistohintaan vain 10€, ainoa miinus oli että bägistä puutui  huppu. Golf Centerissä oli naisten viikonloppu piipahtaessani siellä ja mukaan tarttui iso valkoinen sateenvarjo 10€:lla ja tii-pusseja sekä vielä kirkkaan pinkkejä palloja. Ne oli niin hienoja! Ja siis nimenomaan oli. Ei kestänyt kauaa kun kaikki pinkit pallot katosivat jonnekin lampien ja purojen pohjamutiin. Alussa ei kannata pistää rahaa niihin kalleimpiin palloihin vaan ostaa kiltisti perus Wlsonin smartcoreja tai vastaavia. Ne nimittäin katoavat hyvin pian ja lopulta tajuat että puolet omaisuudesta makaa lammenpohjassa.

Pääsin hyvin alkuun näillä välineillä:

-rautamailat ja putteri
-pallot
-hanska
-bägi + pyyhe
-sateenvarjo
-vedenpitävät golf-kengät (kunnon piikeillä)

GREEN CARD -KURSSISTA SELVITTY!

Green Card-kurssini osui toukokuun puoliväliin. Aiemmin kurssia varatessa muistelin, että vuosi sitten toukokuussahan oli tosi lämmintä. Tänä vuonna ei muuten ollut. Ensimmäinen päivä meni kauniissa ja kirpsakassa kevätkelissä, mutta toisena päivänä jouduimme lyömään kirjaimellisesti jäätävässä sateessa. Onneksi kelikään ei onnistunut kuitenkaan masentamaan, kun oli niin kova into oppia lajia!

GC-kurssi järjestettiin Keimola Golfin tiloissa Vantaalla ja kurssiopettajaksemme saimme Peltomäki Golfin Jyry-Jussi Peltomäen. Ryhmässä oli n. 12  henkeä ja yllättäen enemmän naisia, ikähaarukaltaan nuoresta aikuisesta keski-ikäiseen. Mukana oli myös pari miestä, joista toinen puolisonsa kanssa. Olin iloisesti yllättynyt, että mukana oli niin paljon naisia. Golf on ollut aikoinaan pelkästään miesten laji ja uskon, että kulttuurihistorian vuoksi laji on edelleen miesvoittoinen. Fyysistä voimaa ei kuitenkaan tarvita lajissa niin paljon, etteikö laji voisi olla ihan yhtä hyvin myös naisille. 

Ensimmäisenä päivänä katsottiin kevyt esittelyvideo, jonka jälkeen päästiin itse asiaan eli rangelle kokeilemaan lyömistä. Jyry-Jussi näytti meille mailaotteen ja kertoi sen olevan tärkein asia, joka tulisi oppia. Monilla golfkonkareilla se on kuulema edelleeen ihan väärin ja se hankaloittaa lyöntiä. Pallot lähtivät välillä nätisti, mutta suurimmaksi osaksi maata pitkin. Olo oli surkuhupaisa. Onneksi kohtalotovereita oli... Joku taisi osua pallolla opettajaan.  Pahin mokani tekniikassa taisi olla showmainen kääntyminen mailaa lyödessä. Etujalka kääntyi vauhdikkaasti lyönnin mukana kun vain takajalan piti tehdä niin. Lounastauon jälkeen siirryttiin harjoittelemaan chippailua ja puttausta. Golfmentorini oli näyttänyt minulle jo aiemmin miten homman pitäisi tapahtua, joten pieni aavistus oli ja opettaja kehuikin tekniikkaani. 

Kurssin toisena päivänä satoi vettä kaatamalla. Kävimme läpi erilaisia välineitä, bogey-pisteidenlaskua ja kertasimme käytännönasioita. Lähdimme lopulta jäätävää rankkasadetta uhmaten kentälle. Ensimmäinen väylä katsottiin miten pro:lta homma toimii ja sen jälkeen pääsimme pelaamaan ryhmissä kolme väylää. Kaikki ryhmäni jäsenet selvisivät väylistä, mutta kyllä itsellä oli vaikea fiilis kun oli litimärkä, kylmä, tuuli ja pallo ei todellakaan lentänyt nyt kun sen piti. 

Kurssin päätteeksi suoritimme Green card-kokeen, joka sisälsi monivalintakysymyksiä golf-säännöistä ja etiketistä. Olimme saaneet "kotiläksyksi" pienen ohjekirjasen, jota olin selannut pari kertaa läpi edellisenä iltana. Koe ei ollut kovin vakavamielinen ja suoritimme tarkastuksen  porukalla. Kaikki saivat Green Cardin, ja seuraava suositus oli ottaa lisätunteja ja ilmoittautua seuraan. 

Kurssi oli kaikin puolin todella mukava, sopivan pituinen ja Jyry-Jussi erittäin rauhallinen ja pätevä opettaja. Opetus tapahtui asiallisesti, mutta ei yhtään liian vakavasti ja ilmapiiri pysyi rentona. Kurssista jäi erittäin hyvät muistot ja voisin suositella Pegon kurssia muillekin! Keimolaan oli nopea ajaa Helsingistä ja puitteet olivat hyvät. Tuntuu, että sain kurssilta todella hyvät eväät golfin jatkamiseen. 

GREEN CARD -KURSSISTA

Golf-koukuttumisen lisäksi Green cardin suorittaminen oli mielessä, sillä ilmassa oli vaaran tuntua että kesä 2015 kuluisi golf-leskenä. Kesän aurinkoisimmat hetket eivät kuluisi yhdessä rannalla vaan viestitellessä milloin mies tulee kotiin golfkierrokselta. Oli muutenkin kiva hankkia yhteinen harrastus golfmentorini kanssa kesäksi. 

Päätin ruveta katsomaan Green card -tarjouksia heti keväällä 2015 tulevaa kesää varten. Monet gc-kurssit maksoivat n. 120-160€ ja siihen vielä koe päälle. Kurssin kokonaishinnaksi olisi tullut noin 200€. Mielestäni hinta oli kova, sillä en kuitenkaan voinut vielä tietää onko golf minun juttu. 

Huhtikuussa huomasin Grouponilla Peltomäki Golfin tarjouksen, joka sisälsi Green card kurssin, kokeen sekä valinnaisesti lahjakortin Pegon myymälään tai jatkotunnit yhteishintaan 125€. Tarjous oli erittäin edullinen muihin nähden ja kursseja oli sopivasti tulossa toukokuussa. Ostaminen tapahtui helposti netin kautta ja pääsin varaamaan itselleni sopivan viikonloppukurssin Peltomäen sivuilta. Päätin ottaa GC-kurssin lisäksi lahjakortin Pegon myymälään, sillä ajattelin että tarvitsen kuitenkin välineitä alkuun. (VÄÄRÄ VALINTA - ota aina lisätunnit jos on vaihtoehtona...!)

Golfin aloittamisen kynnys on varmasti kova monille korkean GreenCard-kurssihinnan vuoksi. Kuulin kurssilla, että  golfin harrastajamäärät ovat laskussa ensimmäistä kertaa. Toki taantuma saattaa vaikuttaa, mutta uskon myös että laji ei ole siirtynyt niin vahvasti sukupolvelta toiselle, ainakaan naisten keskuudessa. Jotta harrastajamääriä saataisiin nousuun pitäisi mielestäni ensiksi pitäisi miettiä miten ihmiset pääsisivät mahdollisimman helposti kokeilemaan lajia. Mielestäni on hyvä sääntö, että etikettikoe pitää suorittaa ennen kentille menemistä, jotta pelaaminen on sujuvaa, turvallista ja pysyy myös aikapuitteissa. Kurssit voitaisiin kuitenkin tehdä vaikka kevyemmiksi ja sitä myötä edullisemmiksi, jotta kynnys kokeilemiseen olisi matalampi. Yhdysvalloissahan ei  ole Green Card -koetta ollenkaan. Vaikka en ihan sen kannalla olekaan niin mielestäni lajin aloitus voitaisiin tehdä edullisemmaksi/helpommaksi ihmisille, jotka ovat kiinnostuneita lajista. Tämä on vain yksi syy monista, mutta omalla kohdallani aika relevantti. 

GOLF - MIKSI?

Moni ystäväni on ihmettellyt uutta lajivalintaani ja välillä mietin itsekin kentällä kauluspaidassa miten tähän on tultu. En ole kauluspaitojen ystävä ja golfista on ollut tylsän elitistinen mielikuva. En ole ikinä ymmärtänyt lajin viehätystä eikä minulla ole ollut mitään kiinnostusta ottaa siitä selvää. Eihän golf ole edes oikeaa urheilua. Onko mitään järkeä yrittää saada palloa pieneen reikään hehtaarien alueella? Eikö sitä harrasta vain seniorit ja ehkä lätkänpelaajat? Sitten tapahtui jotain peruuttamatonta.

Toissakesänä ajauduin kokeilemaan chippailua mökillä "kesäolympialaisissa". Chippalimme kumossa olevaan saaviin golfpalloja oikealla mailalla ja pallot napsahtelivat yllättävän hyvin saaviin. Innostuin hieman ja mietin miltä tuntuisi lyödä pidemmälle.

Toissakesänä avopuolisoni (=golfmentorini) vei minut rangelle kokeilemaan miltä tuntuu oikeasti lyödä. Olimme Naantalissa kihlajaisissa ja piipahdimme Kultarannan rangella. Jotenkin pallo lähti välillä komeassa kaaressa kohti 50m kylttiä! Huteja mahtui mukaan, mutta tuli fiilis "eihän tämä nyt niin vaikeaa ole". Tuntui nautinnolliselta kuulla pallon napsahdus mailaan ja nähdä kun pallo lensi kaaressa kauas nurmelle. Nyt tajuan sen olleen ensikertalaisen tuuria ja ekaan kertaan ei pidä ikinä luottaa.

Lähdin uudelleen rangelle ja ilmassa alkoi olla jo haasteita. Miten se ei nyt lähde, kun ekalla kerralla lähti? Ranne tuli kipeäksi, kun yritin niin kovasti, mutta maila tömähti useasti mattoon. Tiesin, että pystyin lyömään paremmin, mutta lyönti ei aina lähtenyt kuitenkaan niin. Olin jo koukuttunut.

Olen luonteena periksiantamaton enkä suostu luovuttamaan ennen kuin minulla on uusi laji hyvin hanskassa. Ne lajit joista erityisesti pidän haluan oppia mahdollisimman hyvin. Niin pitkälle kuin mahdollista. Päätin, että suoritan Green Card-kurssin seuraavana kesänä. 

Minulla ei ollut aavistuskaan mitä olin mennyt tekemään kokeillessani lajia. Tällä hetkellä tuntuu, että se oli järjettömin lajivalinta ikinä, kerron myöhemmin lisää miksi juuri nyt tuntuu siltä.